OKYn lausunto YVA -selvitykseen

Landbon Omakotiyhdistys pitää Östersundomin alueen YVA –ohjelmasta 8.9.2015 järjestettyä työpajailtaa hyvänä tiedonsaannin kannalta. Vaikuttaakseen valmisteluun Landbon OKY lausuu vielä seuraavasti.

 

Keskeisin epäkohta yleiskaavaehdotuksessa on maa-ainesten käsittely- ja loppusijoitusalueen sijoittelu. Maa-ainesten käsittely alueella muodostaa pysyvän haitan alueen asukkaille, vaikka projektissa mainitaankin vain väliaikainen n. 50 vuoden haittavaikutus. Jokaisesta tähän saakka esitetystä vaihtoehdosta aiheutuu alueen asukkaille suuret haittavaikutukset, erityisesti alueen koululaisille ja tarhaikäisille lapsille. Maa-ainesta vievä kuorma-auto ajaisi 1 – 3 minuutin välein 20 – 30 vuoden ajan koulun ja nuorisotalon ohitse.

Omakotiyhdistys vastustaa massojenhallintasuunnitelmaa, koska esitetty toteutustapa katkaisee Natura-alueen ekologisen väylän mantereelta merelle ja alue on liian lähellä Sipoonkorven kansallispuistoa.

Östersundomin maa-aineshankkeessa ei ole kyse pelkästään Östersundomin alueelle kaavoitetun asuinalueen maamassojen käsittelystä, vaan maa-aineshankkeella Helsingin kaupunki haluaa ratkaista rakentamisessa tarvittavien kiviainesten omavaraisuuden ja kustannustehokkaan hankinnan. Lisäksi Helsinki haluaa ratkaista rakennusten purku- ja saneerauskohteista tulevien rakennusjätteen käsittelyn ja sijoittamisen haasteet. Tämä tarkoittaa, että Östersundomin alueelle sijoitettava hanke tulee toimimaan Helsingin kaupungin kaatopaikkana ja kiviainesta tuottavana avolouhoksena tulevat vuosikymmenet.

Hanke on mittakaavassaan merkittävä ja Suomessa ei ole aikaisemmin sijoitettu samansuuruista kiviaineslouhosta asuinalueen läheisyyteen saati kansallispuiston naapuriksi missään muualla. Hankkeen toteutumisen takaamiseksi Helsinki on valmis hankkimaan poikkeusluvat kansallispuistoalueen uhraamiseksi kiviaines- tuotantoon. Kiviainestuotanto ja maamassojen siirtoliikenne tulee aiheuttamaan merkittävää haittaa alueen asukkaille ja lähialueen luonnolle. Kaikki vaihtoehtoiset hankealueet sijoittuvat liian lähelle vallitsevaa asutusta.

Murske- ja louhetuotannon yhteydessä syntyvä hieno kivipöly tulee aiheuttamaan merkittävää haittaa lähiseudun asukkaille.  Merkittävä haitta aiheutuu myös räjäytystöiden tärinästä, koska useat Landbon asuintalot ovat rakennettu suoraan kalliolle.

Hankealueita on suunniteltu käytettäväksi vuodesta 2020 vuoteen 2060. Tänä aikana alueella tultaisiin käyttämään suuri määrä räjähdysaineita, joista pääsisi vapautumaan myrkyllisiä aineita Östersundomin luontoon ja lähialueen vesistöihin.

Räjähdysmäisesti kasvava liikenne tule häiritsemään, melun, tärinän ja pakokaasujen osalta. Maansiirtoajoneuvoissa ei ole hiukkassuodattimia ja pakokaasut suodatetaan puutteellisesti. Hankkeen toteutuessa asuinalueemme ilmanlaatu tulisi heikkenemään merkittävästi.  Rekkaralli olisi käynnissä aikaisesta aamusta lähes puolen yön, tästä syntyvä haitta asuinalueellemme on erittäin merkittävä.

Maa-aineshankkeen rekkaralli ja kiviaineksen jalostamisesta vapautuva kivipöly tulisi altistamaan alueen ihmiset keuhko- ja hengityselinsairauksille. Haittavaikutus on erittäin merkittävä mm. alueen koululaisille ja päiväkodin lapsille, jotka olisivat käytännössä hankealueen vaikutuspiirissä ympäri vuorokauden.

On käsittämätöntä, että tämäntyyppisiä hankkeita edes harkitaan perustettavaksi kansallispuistoalueelle tai sen läheisyyteen ja pahimmillaan niinkin lähelle kuin vain 400 m etäisyydelle vallitsevasta asutuksesta.

Hankkeen toteutuessa alueen ihmiset tulisivat altistumaan hankkeen toimiaikana erittäin suurelle määrälle liikennesaasteita ja kiviaineksen käsittelyn myötä myös suurelle määrälle kivipölyä.  Käytännössä maa-aineshanke aiheuttaisi toteutuessaan alueellemme asukkaille elinikäisen haitan.

Näitä maa-ainesten käsittelyalueita ei lähtökohtaisesti pitäisi sijoittaa alueelle ollenkaan vaan on syytä vielä selvittää YVA – vaikutusten arvioinnin yhteydessä se, voidaanko ylimääräinen maa-aines sijoittaa Porvoon moottoritien varteen ja käyttää seitä esimerkiksi meluvallien rakentamiseen.

Samoin YVA–valmistelussa pitää selvittää se, voidaanko maa-aines käsitellä jo käytössä olevissa vastaavissa laitoksissa, esimerkiksi Sipoon Boxissa tai Kehä Kolmen / Porvoon moottoritien alueella olevassa laitoksessa. Samoin on selvitettävä, voidaanko maa-ainesta käyttää johonkin muuhun hyötykäyttöön, kuten esimerkiksi tiilien raaka-aineeksi tai moottoritien viereisen aurinkopanelialueen rakennusaineeksi. Vastaavia alueita pitäisi olla alueella useampia pieniä eli nk. maa-aineksia käsiteltäisiin rakentamisvaiheen aikana hajautetun käsittelyn periaatteella.

Esitettyjen vaihtoehtojen liikennejärjestelyt, varsinkin Knutersintien osalta muodostavat merkittävän uhan koululiikenteelle ja nuorisotalon käytölle liikennöitäessä 170 –tien kautta. Toisena vaihtoehtona oleva liikenteen ohjaaminen Puroniityn kautta muodostaa tiepohjan kestävyyden ja kapeuden johdosta todellisen katastrofin tämän alueen asukkaille.

Vaihtoehdoista varsinkin kohteet 1 ja 2 tarkoittavat hyvälaatuisen rakennusmaan varaamista 50 vuoden ajaksi ja häiriöitä nykyiselle asutukselle. Tämä kehitys on yleisen edun vastaista.  Läntisin alue on vaihtoehdoista hyväksyttävin.

Selvityksessä on priorisoitava eri vaihtoehdot ja esitettävä ymmärrettävästi eri vaikutusten vertailua. Alueen toiminnot (jätemaa, sepelituotanto, multa-asema, betonimurskaamo…) tulee analysoida ja kaikille näille pitäisi löytää hyvä vaihtoehto, jota ympäristövaikutus selvityksessä ei ole huomioitu.

Alueella sijaitsevat lammet on säilytettävä luonnon ekosysteemin takia sekä paremmin virkistyskäyttöön soveltuvina. Virkistyskäyttöön ajateltu Hältingträskin alue kärsisi merkittävästi murskausalueesta. Samoin murskausalueen vesien lasku Natura-alueeseen on estettävä. Luonnonkauniin Hältingträsk-lammen ympäristö on Sipoonkorven alueen suosituimpiin kuuluvia virkistys- ja retkikohteita.

YVA –työpajassa esitetyt vaihtoehdot estävät tai hankaloittavat luontokäytävien syntymisen. Nyt esitetyistä vaihtoehdoista läntisin eli Norrbergetin alueelle sijoitettava käsittelyalue olisi tarkoituksenmukaisin. Jos tällainen alue otetaan käyttöön, on sen ympäristöön rakennettava oma liittymä moottoritieltä, kokoalueelle meluvallit sekä kasvatettava äänieristykseksi puita ja suojeltava alueen läheisyyden lammet. Muut vaihtoehtoiset alueet ovat jo nyt vilkkaassa ulkoilukäytössä. Alueella on mm. partiolaisten leirialueita, suunnistustoimintaa sekä maastopyöräilyreittejä.

Maalajittelun ja sepelituotannon tulee tapahtua siellä missä rakennetaan, eikä niin, että luontoarvoiltaa arvokas alue valjastetaan 50 vuodeksi kaatopaikaksi, koska sitä ”ehkä” tarvitaan. Lähilajittelu on selvityksessä ohitettu kokonaan, koska yksityiskohtaiset suunnitelmat ja maamäärät puuttuvat – nostaisin esille kysymyksen, että onko tällöin järkevää suunnitella iso maa-kaatopaikkaa luontoarvoiltaa arvokkaalle alueelle? Joka tapauksessa nykyiset vaihtoehdot ovat sen suuntaisia, että Helsinki haluaa väkisin pysyvät maakaatopaikan ja sepelituotanto alueen 50 vuodeksi rakennuskelpoiselle alueelle. Myöskään kuntien yli ulottuvaa toimintaan ei selvityksessä huomioida – ei voida puhua todellisesta YVA selvityksestä, jossa Helsingin ja Vantaan kunnanraja on ongelma.  Tässä yhteydessä on selvitettävä myös toiminnan hiilidioksidivaikutukset.

Vaihtoehdoissa on varauduttava myös paljon pienempiin toimintamalleihin, nyt esitetyt läjittelyalueet ovat liian massiiviset.

Ennen rakentamisvaiheen aloittamista alueen nykyistä perusinfrastrukstuuria on kehitettävä ja vahvistettava. Knutersintien varteen on syytä rakentaa turvallinen valaistu kevyenliikenteen väylä moottoritien sillalta Sakarinmäen koululle. Samoin alueen kunnallistekniikkaa on vahvistettava, alueen verkosto kestää arviolta ainoastaan n. 1000 talouden lisäämisen.

Landbon omakotiyhdistys ry

 

Kategoria(t): Yleinen. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>